perjantai 20. toukokuuta 2016

Euroviisuja ja historiaa

Viime viikolla pidettiin 61. Eurovision laulukilpailut Tukholmassa ja ensi tiistaina tulee täyteen 60 vuotta ensimmäisistä Euroviisuista. Ne järjestettiin Sveitsin Luganossa 24.5.1956 ja kilpailun voitti isäntämaan edustaja Lys Assia laululla Refrain.

Suomi osallistui 50. kerran kilpailuun tänä vuonna. (Mutta ensimmäisestä osallistumisesta on kulunut  jo 55 vuotta, Suomi ei osallistunut joka vuosi). Suomi osallistui Euroviisuihin ensimmäisen kerran Ranskan Cannesissa 1961 edustajana Laila Kinnunen laululla Valoa ikkunassa. Hän sijoittui kymmenenneksi. Suomen ainoasta euroviisuvoitosta tulee tänään kuluneeksi 10 vuotta, eli pyöreitä vuosia tulee viisuhistoriassa täyteen tänä vuonna kolminkertaisesti!

Euroviisut voitti tänä vuonna Ukrainan edustaja Jamala väkevällä kappaleella 1944, joka kertoo Krimin tataarien pakkosiirroista toisen maailmansodan aikana. Vaikka laulu kertookin yli 70 vuoden takaisista tapahtumista, on sillä yhteys Krimin nykyiseen tilanteeseen. Tataarien tilanne Venäjän miehittämällä Krimillä on tukala. Jamala on itsekin Krimin tataari ja laulun takana on hänen perheensä kokemukset. Laulua ei diskattu sen poliittisuudesta huolimatta, toisin kuin Georgian vuoden 2009 kappaletta "We don't wanna put in". Laulu oli tehty Georgian sodan jälkimainingeissa ja oli tribuutti Venäjän silloiselle pääministerille, Vladimir Putinille. Laulun nimi viittaa jo aika suoraan Putiniin ja laulun sanoissakin puhutaan Euroopasta. Jamalan kappale ei taas viittaa suoraan Krimiin, Ukrainaan, Venäjään tai Neuvostoliittoon. Siksi en näe syytä, että sitä olisi pitänyt diskata, vaikka inspiraatio laulun takana on mikä on.

Politiikka on toki ennenkin näkynyt Euroviisuissa. Esimerkiks vuoden 1990 kilpailu pidettiin lähes päivälleen puoli vuotta Berliin muurin kaatumisen jälkeen. Ja mistä kertoi voittajasävelmä? Italian Toto Cutugnon "Insieme: 1992" käsitteli Euroopan yhdentymistä ja vapautta. Ja Norjan Ketil Stokkanin Brandenburger Toria ei tarvinne enempiä avatakaan. Euroopan politiikan myllerrykset 1990-luvulla johtivat Euroviisujen osallistujamäärän kaksinkertaistumiseen 20 vuodessa. Kommunistimaista kun vain Jugoslavia oli osallistunut Euroviisuihin. Tämä myös toi Euroviisuihin kaksi semifinaalia. Lisäksi mielestäni Euroviisujen taso lähti laskuun viimeistään 1990-luvulla.

Myös vuosi 1982 käy esimerkkinä maailman tapahtumien mahdollisesta vaikutuksesta viisujen lopputulokseen. Saksan edustajalla Nicolella oli esitettävänään hieno rauhanlaulu Ein Bisschen Frieden (Vähän rauhaa). Finaali pidettiin 24. huhtikuuta - kolme viikkoa Falklandin sodan alkamisen jälkeen. Sodan vaikutus kyseisen viisun voittoon on toki vain omaa arvailuani, vaikka mielestäni voitti olikin ansaittu!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti