sunnuntai 29. joulukuuta 2013

Miksi opiskella historiaa?

Viimeaikaiset suunnitelmat uudistaa lukio-opetusta sisältää muun muassa sen, että historiasta tulisi valinnaista. Nykyistä maailmaa ei voi ymmärtää ilman historiaa ja sen perusteiden tunteminen on yksinkertaisesti yleistietoa. Toisaalta historian merkitystä voi myös kuvitella yksilötasolla: entä jos unohtaisit kaikki elämänvaiheesi ennen tätä päivää? Olisitko enää samanlainen ihminen kuin nyt olet?

Historia opettaa virheistä
George Santayanan sanoin, joka ei muista menneisyyttään, on tuomittu toistamaan se. Historia on aiempien sukupolvien virheistä oppimista. Esimerkiksi molemmat maailmansodat seurasivat nationalismin nousua, joten toisen jälkeen perustettiin EU:n ja YK:n kaltaisia järjestöjä lisäämään maiden välistä vuorovaikutusta. Menneisyydestä oli opittu.

Historia uttaa ymmärtämään nykyaikaa ja ennustamaan tulevaa
Jos kuvitellaan historian olevan kirja, nykyhetki on sen viimeinen kappale. Voiko sitä ymmärtää lukematta koko kirjaa? Historian tuntemus auttaa seuraamaan nykyisiä tapahtumia ja minut historia on jopa saanut kiinnostumaan ajankohtaisista asioista enemmän. Tämän päivän uutiset kun ovat huomisen historiaa.

Historia merkitsee edelleen
Armenialaisten kansanmurha hiertää edelleen Turkin ja Armenian välejä. Holokaustia ei ole unohdettu: vanhoja natsijohtajia etsitään vieläkin tuomittaviksi ja ennen hyvää onnea merkinnyt hakaristi tulkitaan pahuuden symboliksi. Suomen sisällissota ja suhde Saksaan toisessa maailmansodassa herättää edelleen keskustelua. Vain historian opetus auttaa ymmärtämään mistä näissä asioissa on kyse ja estää virheellisten käsitysten leviämisen.

Historia laajentaa perspektiiviä
Ihmisillä on usein taipumusta pitää oman elinaikansa tapahtumia suurempina ja ainutlaatuisempina mullistuksina kuin ne ovat. Kuitenkin yksi ihmisikä on vajaa 2 % koko kirjoitetusta historiasta. Vaikka kuinka joku asia olisi vaikuttanut suureen ihmisjoukkoon juuri nyt, se ei välttämättä merkitse mitään koko maailmanhistorian mittakaavassa. Toisaalta emme voi pitää itseämmekään välttämättä aiempia sukupolvia parempina. Saatamme katsoa nyt, että ihmiset olivat 500 vuotta sitten väärässä pitäessään eurooppalaisia muita parempina tai 50 vuotta sitten vainotessa homoja. Mutta ei ole mitään takeita siitä, että ihmiset 50 tai 500 vuoden päästä hyväksyisivät kaikkia meidän valintoja.

Historia auttaa ymmärtämään ihmistä.
Historia on kertomus ihmisestä. Ihminen ei ole muuttunut kovinkaan paljon vuosituhansien aikana: ihmiset ovat rakastaneet, vihanneet, tunteneet, luoneet ja tuhonneet Historia näyttää kaiken inhimillisen niin hyvässä kuin pahassa. Historian aikana ihmiset on näyttänyt luovuutensa keksiessään tapoja tappaa toisiaan. Vastenmielisten ja mielivaltaisten verilöylyjen ohella historiassa on ihmisiä kuten Gandhi, Martin Luther King, Rosa Parks ja Nelson Mandela, jotka ovat esimerkillään tehneet maailmaa paremmaksi. Tieteen ja teknologian kehitys ja suuret taiteen saavutukset muistuttavat mihin hyvään ihmiseen pystyy.

Historia opettaa syiden ja seurausten välisiä suhteita.
Asioita ei vain "tapahdu". Niillä on syynsä ja seurauksena. Näin eri tapahtumat muodostavat jatkumon, jos yltää halki vuosisatojen.

Ilman menneisyyttä ei olisi nykyistä maailmaa tai meitä
Nykyinen hyvinvointimme on menneiden sukupolvien työn tulosta. Käyttämämme teknologian on joku joskus keksinyt. Lääketieteen ja tieteen tulokset ovat vaatineet monet tutkijan pitkällisen työn. Ilman heidän työtään, ei olisi nykyistä yhteiskuntaa. Eikä ilman heitä olisi meitäkään! On hyvä edes vähän osata arvostaa menneitä sukupolvia ja heidän saavutuksiaan ja ymmärtää, ettei nykymaailman hyvä asiat ole itsestäänselviä.

Historia opettaa ettei asiat ole itsestään selviä
Edelliseen liittyen. Viimeisestä suuresta nälänhädästä Suomessa on kulunut lähes 150 vuotta ja viimeisestä sodasta lähes 70 vuotta. Olot Suomessa ovat nykyisen paljon paremmin, kuin ne olivat vielä 1800-luvulla. Maailmassa toki soditaan ja ja nähdään nälkää edelleen, mutta on hyvä muistaa, ettei hyvinvointi ole aina ollut Suomessakaan itsestään selvää.

Historia tuo inspiraatiota
Joskus todellisuus on tarua ihmeellisempää. Englannin kuningas todella erotti maansa katolisesta kirkosta saadakseen avioeron ja meni sen jälkeen vielä viidesti naimisiin. Toisen maailmansodan aikana liittoutuneet harhauttivat natseja kätkemällä väärennettyjä asiakirjoja kuolleen kodittoman ruumiiseen. Historia on ehtymätön inspiraation ja ideoiden lähde.

Historia pettaa kriittisyyttä ja etsimään tietoa ja todisteita
Historia poikkeaa luonnontieteistä sillä, että asioista ei voi saada konkreettisia todisteita tekemällä tarkkoja kokeita. Kukaan ei voi mennä aikakoneella menneisyyteen katsomaan, kuinka Colosseum rakennettiin tai varsinkaan Hitlerin mieleen tutkimaan mitä hän ajatteli lähtiessään tuhoisalle Venäjän sotaretkelle. Aikalaisten tekstit voivat olla ristiriidassa ja kuvia on helppo väärentää.  Näkökulmia on monia, eikä sitä aina voi tietää, mikä on oikea. Monesti eri näkökulmissa voi olla jotakin totta, niin kuin vanha tarina sokeista miehistä tutkimassa norsua kertoo. Ihmisillä on eri motiivit kirjoittaa aikansa tapahtumista ja tapahtuma-aikaan eläneet saattaa muistaa väärin tai vääristellä tietoisesti. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että historialliset faktat olisivat tuulesta temmattuja. Historia opettaa arvioimaan ja vertailemaan näitä lähteitä kriittisesti.

Historia antaa toivoa tulevaisuudelle
Monet viime aikojen mullistukset voivat vaikuttaa isoilta ja ennennäkemättömiltä. Mutta maailmaa on viimeisen vuosisadan aikana runnellut kaksi maailmansotaa, espanjantautipandemia, kylmä sota ja useampi maailmanlaajuinen talouslama. Koko historian tuhoisimpien luonnonmullistusten, sotien ja epidemioiden uhriluku luetaan miljoonissa. Mutta kaikesta tästä huolimatta, elämä on jatkunut. Jos meitä edeltäneet sukupolvet ovat selvinneet tuollaisista mullistuksista, miksemme mekin selviäisi nykymaailman ongelmista?

2 kommenttia:

  1. On hirveen helppoo nauraa menneisyyden asioille. Mikä nykyaikana tuntuu menneisyydessä naurettavalta, saatto olla sen ajan huipputeknologiaa.

    Kakarana koulussa historia oli tavallaan kiinnostavaa, mutta sitä opetettii niin tylsästi, et monesti nukahin tunnilla. No, ompa noita saannu sitte aikusella iällä itte opetella.

    Maailma on todella vanha. Jos sen kuvitellaan olevan 46 vuotias ihminen, on nykyihminen ollu olemassa viimoset 2 sekuntia. Siinä sitä perspektiiviä kerraksee.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No, sen näkee miten teknologia vielä kehittyy, näyttääkö 100 vuoden päästä nykyinen huipputeknologia jo lasten leluilta. Noh, tuskin ihan sentään...

      Opettajalla on joskus väliä paljonkin innostuuko jostakin aineesta, minulla on tästä kokemusta. Historiassa ilmeisesti jotkut opettajat korostavat liikaa päivämääriä ja vuosilukuja. Ei tarkkoja ajankohtia oikeasti niin tarkkaan tarvitsisi muistaa kaikista tapahumista, tärkeimpiähän on asioiden väliset yhteydet ja merkitykset.

      Ja edelleen kun tosiaan tuosta kahdesta sekunnista vain murto-osa on koko kirjallinen historia, niin kovasti pieneksi itsensä alkaa tuntea. Ja kuitenkin ihminen on ehtinyt muuttaa maapalloa aika paljon...

      Poista