tiistai 25. elokuuta 2009

Buddhalaisuus ja eläimet

Ajattelin että aion tutkia mitä buddhalaisuudesta on kysytty ylioppilaskokeissa ja kirjoittaa vastausehdotuksia kysymyksiin omien tietojeni pohjalta. Viime keväänä kysyttiin eläinetiikasta kristinuskossa ja buddhalaisuudessa. Eläinten arvon ja aseman lisäksi kysyttiin käsitysten perusteita. Kristinuskon jätän nyt huomiotta, enkä taida nyt erotella kysymyksen eri osia.

Väkivallattomuus (ahimsa) ja myötätunto kaikkia tuntevia olentoja kohtaan ovat buddhalaisuudessa isoja arvoja. Seuraamme viittä periaatetta, joista ensimmäinen kieltää tappamisen. Buddhalainen etiikka kohtelee eläimiä ja ihmisiä tasa-arvoisesti, vaikka vain ihminen voi valaistua tässä elämässä. Tästä näkökulmasta eläimeksi syntyminen on huonompi juttu, kuin ihmiseksi syntyminen. Eläimelläkin on toki mahdollisuus valaistua myöhemmässä elämässä. Kyvyttömyys valaistumiseen johtuu niiden älyllisestä kapasiteetista, eikä se tarkoita sitä, että eläimet itsessään olisivat ihmistä arvottomampia.

Mahdollisuus valaistumiseen ennen pitkään ei ole ainoa asia, joka yhdistää eläimiä ja ihmisiä. Kaikki olennot Buddhan mukaan kaipaavat onnellisuutta ja välttävät kärsimystä. Eläimetkin ymmärretään tunteviksi olennoiksi ja siksi niitä ei myötätunnosta vahingoiteta. Jälleensyntymän näkökulmasta yhteys on tätäkin konkreettisempi, koska mikä tahansa eläin on voinut jossakin kierron vaiheessa olla sukulaisesi. Buddhan mukaan kaikki asiat ja ilmiöt ovat yhteydessä toisiinsa ja riippuvaisia keskenään (ehdonvaraisuus, pratitya-samutpada). Mitään ei synny tai ole olemassa ilman jotakin muuta asiaa. Tästä johdettu karman laki osoittaa, että tuottamalla kärsimystä tulemme kärsimään itsekin ennen pitkään. Joko tässä tai tulevissa elämissä. Emme ole luonnon yläpuolella, vaan osa sitä. Siis kaikki toimintamme sitä kohtaan vaikuttaa myös meihin.

1 kommentti:

  1. Olis hauska törmätä ihmiseen, joka on ollut edellisessä elämässä mun koira.

    VastaaPoista