perjantai 22. syyskuuta 2017

Kannanotto Kelan tulkkauspalvelun kilpailutukseen

Kela kilpailutti jälleen tänä vuonna vammaisten tulkkauspalvelunsa, johon sisältyy kuulovammaisten ja puhevammaisten tulkkaus sekä kirjoitustulkkaus. Tänä vuonna Kela hylkäsi osan tarjouksen antaneista tulkkiyrityksistä, minkä seurauksena 1.1.2018 alkaen pahimmillaan lähes 50 % pelkästään viittomakielen tulkeista menettää työnsä ja lukuisat tulkkausta tarjoavat yritykset ajautuvat konkurssiin. Kela tekee lisähankintoja vielä, joten tarkat lopulliset luvut tarkentuvat myöhemmin.

Itse puhun asiasta kuulonäkövammaisena tulkin käyttäjänä ja kuulovammaisten tulkeista. Viittomakielen tulkki ei tulkkaa pelkkää viittomakieltä, vaan voi toistaa myös puhetta huonokuuloisille. Lisäksi kuulonäkövammaiset saattavat tarvita opastusta. Tälläkään hetkellä ei ole varmaa, että tulkin saa aina, kun sitä tarvitsee. Tulkkien vähentäminen ei ainakaan paranna kuulovammaisten tilannetta. Viittomakielisille näkövammaisille on kova isku kuurojen tulkkien poistuminen ja kuuroutuneille on suuri menetys kirjoitustulkkien reilu vähentäminen.

Monesti on tärkeää saada joku tietty tulkki, jonka kanssa yhteistyö ja kommunikaatio pelaa. Esimerkiksi kouluissa, työelämässä ja kansainvälisissä tapahtumissa vaaditaankin tulkilta erityisosaamista. Pitkillä tilauksilla, kuten ulkomaanmatkoilla, myös henkilökemialla on merkitystä. Olisi vallan ikävää, jos tulkin kanssa ei tulisi toimeen. Tulkkirinkiin voi lisätä omat suosikkitulkkinsa, mutta tulkkien vähentäminen heikentää rinkien toimivuutta. Itsekin menetin ringistä tulkin ja tiedän monta loistavaa ammattitaitoista tulkkia, jotka ovat vaarassa jäädä työttömiksi.

Kun hallitus pyrkii vähentämään työttömyyttä, Kela samaan aikaan lisää sitä. Lähes kaikki tulkkitilaukset tulevat Kelan kautta. Tämän takia sopimusta vaille jääneet yritykset jäävät vaille asiakkaita ja ajautuvat konkurssiin. Kela on myös asettanut rajoituksia yritysten rekrytoinnille, jolloin suurella osalla työttömiksi jäävistä tulkeista ole mitään mahdollisuutta jatkaa työtään. Yhteiskunnan tulkkikoulutukseen käyttämät varat valuvat viemäristä alas, kun ammattitaitoiset alalle motivoituneet tulkit joutuvat opiskelemaan toisen alan, vaikka tulkin työtä kyllä riittäisi.

Kelalle ei maksaisi euroakaan se, että tekisi yhteistyösopimuksen kaikkien tulkkiyritysten kanssa. Kela ei säästä merkittävästi vähentämällä tulkkeja. Kelaa on vaadittu keskeyttämään kilpailutus, mutta se ei ole ottanut kritiikkiä vastaan. Se ei myöskään toiminnallaan houkuttele uusia tulkkeja alalle, kun se voi seuraavassa kilpailutuksessa heittää alalta ulos.

Olen tästä kaikesta hyvin surullinen, vihainen ja pettynyt. Suomi ratifioi viime vuonna kansainvälisen vammaisten sopimuksen, näinkö sitä toteutetaan? Tällä tavallako saadaan Suomi nousuun? Näinkö juhlistetaan 100-vuotiasta Suomea? Tämäkö on sitä talkoohenkeä, josta hallitus puhuu?

keskiviikko 31. toukokuuta 2017

Jeanne d'Arc

30.5.1431: Vain 19-vuotias Jeanne d'Arc poltettiin roviolla tuomittuna noituudesta ja harhaopista. Jeanne d'Arc uskoi saaneensa Jumalalta käskyn vapauttaa Ranska englantilaisilta. Vuonna 1429 hän johdatti ranskalaiset voittoon Orleansin taistelussa, mutta joutui 1430 englantilaisten vangiksi.

Jeanne d'Arcin tarina on keskiajan Euroopan erikoisimpia. Hän syntyi Ranskan Domremyn kylässä vuonna 1412 kun satavuotinen sota Englannin ja Ranskan välillä oli riehunut lähes 80 vuotta. Vuoden 1415 Azincourtin taistelussa Englanti valtasi koko Pohjois-Ranskan. Pahoin alakynteen jääneet ranskalaiset odottelivat ihmettä.

Se ihme kolkutteli jo ovea. Jeanne koki ensimmäiset näkynsä vain 13-vuotiaana kotinsa puutarhassa. Jeannen mukaan arkkienkeli Mikael ja pyhimykset Katariina Aleksandrialainen ja Margareeta Antiokialainen käskivät häntä vapauttamaan Ranska. Syvästi uskonnollinen tyttö uskoi saaneensa tehtävän Jumalalta ja tarttui toimeen. Jeanne onnistui vakuuttamaan ihmiset tehtävästään ja vuonna 1429 hän pääsi kruununprinssi Kaarle VII:n luo Chinoniin. Jeannen kerrotaan tunnistaneen Kaarlen vaikka hän oli naamioituneena hoviväkensä keskellä.

Kaarle vakuuttui Jeannesta, joka pääsi sotilasosaston mukaan. Jeannella ei toki ollut virallista asemaa armeijassa, vaan hän oli mukana vain hengennnostattajana. Ensimmäisen taistelunsa Jeanne kävi heti Orleansissa keväällä 1429. Ranskalaiset vapauttivat kaupungin englantilaisten piirityksestä. Heinäkuussa koitti Jeannen d'Arcin uran tähtihetki, kun hän johdatti Kaarle VII:n kruunattavaksi Reimsiin.

Tämän jälkeen kuningas käänsi selkänsä Jeannelle, koska pelkäsi jäävänsä hänen varjoon. Kuningas peruutti hyökkäyksen Pariisiin vastoin Jeannen toivetta ja keväällä 1430 Jeanne jäi burgundilaisten vangiksi Compiégnen piirityksen yhteydessä. He möivät tytön englantilaisille. Helmikuussa 1431 englantilaiset aloittivat oikeudenkäynnin Jeannea vastaan syytteinään mieheksi pukeutuminen, noituus ja harhaoppisuus.

Toukokuuhun asti kestäneen oikeudenkäynnin aikana tuomarit yrittivät kaikin tavoin todistaa Jeannen harhaoppisuus, siinä onnistumatta. Jeanne odotti apua kuninkaalta, mutta kun sitä ei kuulunut, hän perui vakaumuksensa. Neljä päivää myöhemmin Jeanne perui peruutuksensa, jolloin hänet tuomittiin kuolemaan. Tuomio pantiin käytäntöön 30. toukokuuta 1431 Rouenin torilla roviolla polttamalla. Jeanne piti kiinni uskostaan ja rukoili viimeiseen hengenvetoonsa asti. Jeannen viimeinen sana oli Jeesus. Erään paikalla olleen sotilaan kerrotaan huudahtaneen "Olemme polttaneet pyhimyksen!".

Jeanne kuoli, mutta hänen henki jäi elämään. Osin Jeannen innoittamina ranskalaiset käänsivät satavuotisen sodan kulun ja valtasivat Pariisin takaisin jo 1436. Kun sota päättyi vuonna 1453, englantilaisille jäi vain Calais. Jeannekin sai kunnianpalautuksen. Vuonna 1455 oikeudenkäynti tutkittiin uudelleen, tuomion perusteet todettiin hatariksi ja Jeanne todettiin syyttömäksi. Edelleen vuonna 1920 paavi julisti Jeannen pyhimykseksi.

perjantai 26. toukokuuta 2017

Kiinan historiaa: Ming- ja Qing-dynastiat

Viinikannu Qing-dynastian ajalta
Vapriikin näyttelyssä.
Kävin Tampereen Vapriikissa Kielletty kaupunki -näyttelyssä. Kielletty Kaupunki on suuri palatsialue Pekingin keskustassa, joka rakennettiin 1406-1420. Kaupunkiin pääsivät vain Kiinan keisari, virkamiehet, palvelijat, vartijat ja joukko aatelisia, mutta tavallisilla kansalaisilla ei ollut sinne mitään asiaa. Kaupunki pysyi salattuna vallan keskipisteenä keisarivallan romahdukseen asti vuoteen 1912. Mielenkiintoinen näyttely keskittyy Kiellettyyn kaupunkiin ja elämään siellä, mutta tässä tekstissä poraudun siihen, mitä Kiinassa oikeastaan tapahtui tuona aikakautena.

Kun kaupunki rakennettiin, Kiinaa hallitsi Ming-dynastia. Sen perusti entinen buddhalainen munkki Zhu Yuanzhang (Taizu) vuonna 1368 syöksemällä vallasta Kiinaa hallineet mongolit. Pääkaupunki oli aluksi Nanjingissa, mutta se siirrettiin Pekingiin kun Kielletty kaupunki valmistui. Tiede, teknologia ja kulttuuri kukoistivat dynastian aikana. Kiinalaiset tekivät pitkiä purjehdusmatkoja Intian valtamerellä Intiaan ja Afrikan itärannikolle saakka vuosina 1405-1433. Jostakin syystä nämä matkat lopetettiin ja 1500-luvulla eurooppalaiset purjehtivat kauas Kiinan ohi.

Kaikella on kuitenkin aikansa, myös valtakunnilla. Vuonna 1644 mantshut valtasivat Kiinan ja viimeinen Ming-keisari teki itsemurhan. Mantshut perustivat Qing-dynastian ja ylivaltansa osoituksena pakottivat kaikki kiinalaismiehet käyttämään pitkään palmikkoa.

Qing-dynastian aikana eurooppalaisten vaikutus Kiinassa lisääntyi. Jesuiitat alkoivat tehdä lähetystyötä ja portugalilaiset ja britit perustivat kauppa-asemia. Iso-Britannia alkoi tuoda Kiinaan oopiumia, mutta Kiina kielsi sen maahantuonnin. Tämä johti oopiumisotiin (1840-1860), joiden tuloksena Iso-Britannia pakotti Kiinan laillistamaan oopiumi, avaamaan kauppasatamia ja luovuttamaan Hong Kong briteille.

Ulkomainen vaikutus ja yhteiskunnan ongelmat johtivat useisiin kapinoihin 1800-luvulla. Vakavin uhka Qing-dynastialle oli Taiping-kapina (1850-1864). Uskonnollisesti inspiroitu kapina alkoi kun Hong Xiuquan perusti valtion Etelä- ja Kaakkois-Kiinaan. Kapinasta tuli täysimittainen sisällissota, joka vaati yli 20 miljoonaa henkeä. Kapina kukistettiin 1860. Vuonna 1900 salaseura boksarit nousi Pekingissä kapinaan ulkomaalaisvaikutusta vastaan. Eurooppalaisten, amerikkalaisten ja japanilaisten armeija murskasi kapinan ja Kiina pakotettiin maksamaan raskaat korvaukset.

Qing-dynastian kohtaloksi koitui vuonna 1911 Wuhunista alkanut sotilaskapina. Helmikuussa 1912 Kiinan viimeinen keisari, vain kuusivuotias Pu Yi luopui vallastaan. Kiinan tasavalta perustettiin ja yli 2000 vuotta jatkunut keisarivalta päättyi. Kielletty kaupunki menetti merkityksensä hallinnon keskuksena. Nykyisin se on museo ja kuuluu Unescon maailmanperintökohteisiin.

sunnuntai 7. toukokuuta 2017

Milloin toinen maailmansota alkoi?

Toinen maailmansota Euroopassa päättyi 8.5.1945 Saksan antautumiseen. Aasiassa sota jatkui vielä syksyyn asti, kunnes Japani antautui Yhdysvalloille. Maailmansodan loppumisaika on melko yksiselitteinen, mutta milloin se alkoi? Sodan yleensä katsotaan alkaneen 1.9.1939, kun Saksa hyökkäsi Puolaan. Vaikka sotaa oli käyty Aasiassa jo ennen tuotakin päivää, eikä koko maailma suistunut yhdessä päivässä täysimittaiseen sotaan. Niinpä sodan alkupäivä voisi yhtä hyvin olla joku toinenkin.

7.7.1937 Japani hyökkäsi Kiinaan. Vaikka sotatila maiden välillä kesti maailmansodan loppuun asti, maailmansodan ei katsota alkaneen tästä päivästä. Sodat Euroopassa ja Aasiassa olivat vielä kaksi erillistä sotaa.

15.3.1939 Saksa miehitti koko Tsekkoslovakian. Saksa ei kohdannut aseellista vastarintaa, eikä tämäkään ole maailmansodan alkupäivä. Mutta tapahtuma osoitti Isolle-Britannialle myönnytyspolitiikan epäonnistuneen. Hitlerin vaatimuksiin oli jatkuvasti myönnytty odottaen ettei hän aloittaisi sotaa. Mutta kuten sanotaan, "jos antaa pirulle pikkusormen...". Nyt Iso-Britannia alkoi valmistautua sotaan.

23.8.1939 Neuvostoliitto ja Saksa solmivat hyökkäämättömyyssopimuksen, jonka salaisessa lisäpöytäkirjassa jakoivat Euroopan etupiireihinsä. Neuvostoliitto sai Baltian maat, Itä-Puolan ja Suomen. Sota ei vielä alkanut tästä päivästä, vaikka johti siihen sopimuksen osapuolten alettua toteuttamaan sopimusta.

1.9.1939 Saksa hyökkäsi Puolaan. Maailmansodan katsotaan alkaneen tästä päivästä, vaikka sota oli vielä hetken kahden maan välinen.

3.9.1939 Iso-Britannia ja Ranska julistivat sodan Saksalle. Sotaa voi jo tässä vaiheessa pitää maailmanlaajuisena, koska mailla oli siirtomaita ympäri maailman ja nekin joutuivat välillisesti sotaan. Toisaalta Ranska ja Iso-Britannia ei aloittaneet laajamittaisia sotatoimia vielä tässä vaiheessa. Neuvostoliitto hyökkäsi Puolaan 17.9. ja Suomeen 30.11. Puola kukistui 27.9, joten Euroopassa oli muuten suhteellisen rauhallista keväseen asti. Huhtikuussa Saksa hyökkäsi Pohjoismaihin ja toukokuussa Länsi-Eurooppaan.

7.12.1941 Japani hyökkäsi Yhdysvaltojen tukikohtaan Pearl Harboriin. Yhdysvallat julisti seuraavana päivänä sodan Japanille, mihin Japanin liittolaiset Saksa ja Italia vastasivat sodanjulistuksilla. Sodat Euroopassa ja Aasiassa yhdistyivät ja sota oli viimeistään nyt maailmanlaajuinen.

Toisaalta maailmansotia voisi pitää yhtenä sotana, jossa oli pitkä välirauha. Ensimmäisen maailmansodan (1914-1918) rauhassa Saksasta tehtiin yksin syyllinen sotaan ja näi kylvettiin toisen siemen. Samalla tavalla satavuotistakin sotaa vuosina 1337-1453 pidetään yhtenä sotana, vaikka se oikeasti oli usean konfliktin sarja Ranska ja Englannin välillä, ei yksittäinen sota. Maailmansotaa siis yhtä hyvin käytiin vuosina 1914-1945.

Tapahtumien ja aikakausien ajoitukset ovatkin jossakin määrin mielivaltaisia tapoja jäsennellä tapahtunutta. Ne voisi monesti määritellä toisinkin. Lopulta vuosilukuja ja päivämääriä tärkeämpää historiassa on ymmärtää tapahtumien väliset suhteet ja merkitykset. Kun sodille joku alkamisajankohta tarvitaan, niin toinen maailmansota hyvinkin alkoi 1.9.1939.

sunnuntai 26. helmikuuta 2017

Homohistorian vuosilukuja

Tasa-arvoinen avioliittolaki astuu voimaan maaliskuussa eduskunnan kumottua Aito avioliitto -aloitteen. Historian saatossa suhtautuminen homoihin on vaihdellut eri kulttuureissa ja aikakausina, mutta 1900-luvun alussa se oli rikos monissa Euroopankin maissa, kuten Suomessa. Muutos asenteissa viimeisten vuosikymmenien aikana on ollut nopea.

n. 600 eaa. Kreikan Lesboksen saarella asui kreikkalainen naisrunoilija, Sapfo. Hän opetti Lesboksen saarella nuorille tytöille tanssia, musiikkia ja runoutta. Runot olivat pääasiassa rakkausrunoja naisille, joista on säästynyt vain pieni osa, kuten ylistyslaulu Afroditelle. Sana lesbo on johdettu Sapfon kotisaaren nimestä.

1894 Homoseksuaalisuus kriminalisoitiin Suomessa.

1895 Irlantilainen kirjailija Oscar Wilde tuomittiin homoseksuaalisuudesta.

1954 Englantilainen mateemaatikko Alan Turing teki itsemurhan. Hänen panos oli merkittävä natsien salakoodin avaajana toisessa maailmansodassa. Hän jäi vaille kiitosta homoseksuaalisuuden vuoksi. Turing tuomittiin homoseksuaalisuudesta kemialliseen kastraatioon.

1957 Tom of Finland (Touko Laaksonen, k. 1991) lähetti kaksi piirrostaan amerikkalaiseen Physique Pictorial -lehteen. Toinen kuvista pääsi heti lehden kanteen. Touko Laaksonen loi salanimellä kansainvälisesti merkittävän uran homoeroottisena kuvataiteilijana, josta edes hänen perheensä ei tiennyt mitään. (Helsingin Sanomat)

1971 Homoseksuaalisuus poistui Suomen rikoslaista. Suojaikärajat olivat kuitenkin heterosuhteita korkeampia ja lakiin lisättiin kehotuskielto, joka kielsi homoseksualisuuteen "kannustamisen".

1974 Seta ry perustettiin.

1981 Homoseksuaalisuus poistettiin Suomessa tautiluokituksesta

1989 Tanska laillisti rekisteröidyn parisuhteen ensimmäisenä maailmassa. (Yle Uutiset)

1990 WHO poisti homoseksuaalisuuden mielenterveyden häiriöiden listalta. Päivää (17.5.) muistetaan nykyisin homofobian vastaisena päivänä.

1993-2011 Yhdysvaltojen armeijassa oli voimassa älä kysy, ala kerro -sääntö, joka esti avoimesti homoja palvelemasta armeijassa. Lain perusteella 14 000 ihmistä erotettiin armeijasta heidän rikottua sääntöä. (Yle uutiset)

1999 Homoseksuaalisuuden kehotuskielto Suomessa kumottiin. Samaan aikaan homo- ja heterosuhteiden suojaikärajat yhtenäistettiin.

2001 Eduskunta hyväksyi parisuhdelain äänin 99-84.
  Alankomaissa vihittiin maailman ensimmäiset homoparit.

2004 Oras Tynkkynen valittiin Vihreiden kansanedustajaksi ja hänestä tuli Suomen ensimmäinen avoimesti homo kansanedustaja.

2009 Perheensisäinen adoptio laillistettiin Suomessa homopareille.
  Islannin pääministeriksi tuli Jóhanna Sigurðardóttir, joka oli maailman ensimmäinen avoimesti homoseksuaali valtionpäämies. (Yle Uutiset)

2014 Eduskunta hyväksyi kansalaisaloitteen tasa-arvoisesta avioliittolaista äänin 105-92. Aloitteesta tuli ensimmäinen hyväksytty kansalaisaloite. Aloitteeseen alettiin kerätä nimiä maaliskuussa 2013 ja se sai 100 000 allekirjoitusta ensimmäisen vuorokauden aikana. Yhteensä se keräsi 166 851 nimeä.

2015 Irlannista tuli ensimmäinen maa maailmassa, joka laillisti samaa sukupuolta olevien avioliitot kansanäänestyksellä. (Yle uutiset)

tärkeimmät lähteet
* Seta.fi - historiaa
* Mitä Missä Milloin 2002-2016
* Yle Uutiset
* Helsingin Sanomat