sunnuntai 26. helmikuuta 2017

Homohistorian vuosilukuja

Tasa-arvoinen avioliittolaki astuu voimaan maaliskuussa eduskunnan kumottua Aito avioliitto -aloitteen. Historian saatossa suhtautuminen homoihin on vaihdellut eri kulttuureissa ja aikakausina, mutta 1900-luvun alussa se oli rikos monissa Euroopankin maissa, kuten Suomessa. Muutos asenteissa viimeisten vuosikymmenien aikana on ollut nopea.

n. 600 eaa. Kreikan Lesboksen saarella asui kreikkalainen naisrunoilija, Sapfo. Hän opetti Lesboksen saarella nuorille tytöille tanssia, musiikkia ja runoutta. Runot olivat pääasiassa rakkausrunoja naisille, joista on säästynyt vain pieni osa, kuten ylistyslaulu Afroditelle. Sana lesbo on johdettu Sapfon kotisaaren nimestä.

1894 Homoseksuaalisuus kriminalisoitiin Suomessa.

1895 Irlantilainen kirjailija Oscar Wilde tuomittiin homoseksuaalisuudesta.

1954 Englantilainen mateemaatikko Alan Turing teki itsemurhan. Hänen panos oli merkittävä natsien salakoodin avaajana toisessa maailmansodassa. Hän jäi vaille kiitosta homoseksuaalisuuden vuoksi. Turing tuomittiin homoseksuaalisuudesta kemialliseen kastraatioon.

1957 Tom of Finland (Touko Laaksonen, k. 1991) lähetti kaksi piirrostaan amerikkalaiseen Physique Pictorial -lehteen. Toinen kuvista pääsi heti lehden kanteen. Touko Laaksonen loi salanimellä kansainvälisesti merkittävän uran homoeroottisena kuvataiteilijana, josta edes hänen perheensä ei tiennyt mitään. (Helsingin Sanomat)

1971 Homoseksuaalisuus poistui Suomen rikoslaista. Suojaikärajat olivat kuitenkin heterosuhteita korkeampia ja lakiin lisättiin kehotuskielto, joka kielsi homoseksualisuuteen "kannustamisen".

1974 Seta ry perustettiin.

1981 Homoseksuaalisuus poistettiin Suomessa tautiluokituksesta

1989 Tanska laillisti rekisteröidyn parisuhteen ensimmäisenä maailmassa. (Yle Uutiset)

1990 WHO poisti homoseksuaalisuuden mielenterveyden häiriöiden listalta. Päivää (17.5.) muistetaan nykyisin homofobian vastaisena päivänä.

1993-2011 Yhdysvaltojen armeijassa oli voimassa älä kysy, ala kerro -sääntö, joka esti avoimesti homoja palvelemasta armeijassa. Lain perusteella 14 000 ihmistä erotettiin armeijasta heidän rikottua sääntöä. (Yle uutiset)

1999 Homoseksuaalisuuden kehotuskielto Suomessa kumottiin. Samaan aikaan homo- ja heterosuhteiden suojaikärajat yhtenäistettiin.

2001 Eduskunta hyväksyi parisuhdelain äänin 99-84.
  Alankomaissa vihittiin maailman ensimmäiset homoparit.

2004 Oras Tynkkynen valittiin Vihreiden kansanedustajaksi ja hänestä tuli Suomen ensimmäinen avoimesti homo kansanedustaja.

2009 Perheensisäinen adoptio laillistettiin Suomessa homopareille.
  Islannin pääministeriksi tuli Jóhanna Sigurðardóttir, joka oli maailman ensimmäinen avoimesti homoseksuaali valtionpäämies. (Yle Uutiset)

2014 Eduskunta hyväksyi kansalaisaloitteen tasa-arvoisesta avioliittolaista äänin 105-92. Aloitteesta tuli ensimmäinen hyväksytty kansalaisaloite. Aloitteeseen alettiin kerätä nimiä maaliskuussa 2013 ja se sai 100 000 allekirjoitusta ensimmäisen vuorokauden aikana. Yhteensä se keräsi 166 851 nimeä.

2015 Irlannista tuli ensimmäinen maa maailmassa, joka laillisti samaa sukupuolta olevien avioliitot kansanäänestyksellä. (Yle uutiset)

tärkeimmät lähteet
* Seta.fi - historiaa
* Mitä Missä Milloin 2002-2016
* Yle Uutiset
* Helsingin Sanomat

keskiviikko 8. helmikuuta 2017

Parhaat euroviisut

Suomen euroviisukarsinnat päättyi viikko sitten ja Suomen 51. euroviisuksi valittiin Norma Johnin oikein hieno Blackbird. Euroviisuihin on kilpailun 61 vuoden historiaan mahtunut yli 1400 viisua, joiden joukossa on paljon huteja, mutta on helmiäkin. Tein listan 12  parhaasta euroviisusta aikajärjestyksessä ja siinä samalla esittelen muutamia muitakin hyviä euroviisuja.

Voit myös lukea arvioni muutamasta euroviisuvoittajasta vuodelta 2011.

#1 Gigliola Cinquetti - Non ho l'età (Italia 1964)
Gigliola Cinquetti oli vuonna 1964 Italian edustajana vain 16-vuotiaana. Kauniin melodian ja lauluäänen kanssa kauniisti sointuva italian kieli tekee Non ho l'etàsta nappiosuman ja parhaan euroviisuvoittajan. Vuoden 1964 voitto oli Italian ensimmäinen ja toista saapasmaassa odotettiin vuoteen 1990.

#2 Vicky Leandros - Après toi (Luxemburg 1972)
Vicky Leandrosin esittämä hieno euroviisuklassikko Après toi voitti Euroviisut 1972. Se oli jo Luxemburgin kolmas voittoviisu yhteensä viidestä. Ja seuraava voitto tulikin jo seuraavana vuonna...

#3 Anne-Marie David - Tu te reconnaîtras (Luxemburg 1973)
Tu te reconnaîtras on hieno mahtipontinen euroviisuvoittaja. Euroviisuihin Anne-Marie David osallistui uudelleen Ranskan edustajana vuonna 1979 kappaleella Je Suis l'enfant-soleil. Anne-Marie David sai tuolloin tyytyä kolmanteen sijaan. Luxemburgin voitoista tähän top 12:een melkein pääsi myös hyväntuulinen France Gallin klassikko Poupée de cire poupée de son (1964).

#4 Gigliola Cinquetti - Sì (Italia 1974)
Gigliola Cinquetti osallistui Euroviisuihin uudelleen vuonna 1974 kappaleella Sì, joka on vähintään yhtä hyvä kuin No ho l'età. Gigliola Cinquetti jäi tällä kertaa toiselle sijalle häviten muuan ABBA:lle. ABBA:n voittokappale Waterloo olikin oikein hyvä popitus.

#5 Catherine Ferry - Un, deux, trois (Ranska 1976)
Catherine Ferryn vuonna 1976 esittämä Un, deux, trois on Ranskan paras euroviisu, mutta se jäi toiselle sijalle. Vasta seuravana vuonna Ranska voitti myös upealla Marie Myriamin esittämällä laululla L'oiseau et l'enfant.

#6 Nicole - Ein bisschen Frieden (Saksa 1982)
Nicolen kaunis rauhanlaulu osui "hyvään" saumaan - finaali pidettiin kolme viikkoa Falklandin sodan alun jälkeen huhtikuussa 1982. Pisteitä tulikin niin että Saksa voitti Euroviisut ensimmäisen kerran. Ein bisschen Friedenin rauhallista melodiaa kuunnellessa korva vain lepää. Ja siitähän on monta mielipidettä onko saksa kaunis kieli, mutta Nicole saa sen siltä kuulostamaan.

#7 Frances Ruffelle - We will be free (UK 1994)
Briteillä on monia hyviä euroviisuja 1990-luvulle asti ja ehkä paras oli Frances Ruffellen We will be free vuonna 1994. Muita melkein top 12:een päässeitä ovat ainakin Ooh, aah... just a little bit (1996) ja Love shine a light (1997).

#8 Secret Garden - Nocturne (Norja 1995)
Secret Garden -yhtyeen Nocturne toi Norjalle maan toisen euroviisuvoiton 1995. Nocturne sisältää vain 15 sanaa ja suurin osa siitä on viulunsoittoa. Silti esitys on unenomaisella ja mystisellä tunnelmallaan aivan loistava. Nocturne onkin toiseksi paras euroviisuvoittajista. Seuraava yhtä maaginen esitys Norjasta oli vuonna 2006 Alvedansen, joka oli finaalin 14.

#9 Maarja-Liis Ilus & Ivo Linna - Kaelakee hääl (Viro 1996)
Kaelakee hääl on Viron paras euroviisu ja yksi koko 90-luvun parhaista euroviisuista. Kaunis viron kieli, melodia ja lauluääni toimii yhteen loistavasti, mutta Viro sijoittui vain viidenneksi. Maarja-Liis Ilus osallistui Euroviisuihin myös vuonna 1997 kauniilla laululla Keelatud maa. Sekään ei voittanut, vaan jäi 8. sijalle. Viron ensimmäinen - ja ainoa - voitto tuli tylsällä englanninkielisellä räpillä vuonna 2002.

#10 Vanilla Ninja - Cool vibes (Sveitsi 2005)
Virolainen rock-yhtye Vanilla Ninja edusti Sveitsiä Euroviisuissa vuonna 2005. Heidän kappale Cool Vibes sijoittui kahdeksanneksi. Cool Vibes on synkkä ja surumielinen ja samaan aikaan mahtipontinenkin huikean hyvä rock-kappale. Vanilla Ninja osallistui vuonna 2003 myös Viron karsintoihin, mutta sitä ei valittu Viron edustajaksi.

#11 Urban Symphony - Rändajad (Viro 2009)
Viro sijoittui vuonna 2009 kuudenneksi Sandra Nurmsalun laulamalla Urban Symphony -yhtyeen kappaleella Rändajad. Hieman mystisen tunnelman luova esitys on erinomainen suoritus.

#12 Yohanna - Is it true? (Islanti 2009)
Vuosi 2009 oli 2000-luvun Euroviisuille harvinaisen hyvätasoinen, sillä samalta vuodelta tälle listalle pääsi toinenkin laulu. Islanti sijoittui finaalin toiseksi laulajansa Yohannan balladilla Is it true? Islanti ei ole voittanut ainoana pohjoismaana kertaakaan Euroviisuja, mutta tämä kauniisti laulettu esitys todella olisi ansainnut voiton.

sunnuntai 30. lokakuuta 2016

Elivätkö Jeesus ja Buddha todella?

Arkeologit avasivat Jerusalemissa oletetun Jeesuksen haudan. Viime kesänä uutisoitiin, että Buddhan pääkallon palanen olisi ehkä löydetty Kiinassa. Historiantutkimus perustuu esineisiin ja kirjoituksiin, joita on jäänyt jäljelle nykypäiviin tutkittavasta aikakaudesta. Osa esineistä ja teksteistä on voinut tuhoutua. Jäljellä olevat tekstit kertovat vain kirjoittajan näkökulman ja hän on voinut olla tietoisestikin epärehellinen. Koska suoraa yhteyttä menneeseen ei enää voi olla, historiantutkimus ei annakaan varmoja faktoja, vaan vain todennäköisyyksiä. Varsinkin kun kyse on kaukaisesta menneisyydestä.

Historiankirjoitus pitää Buddhaa ja Jeesusta vähintään melko todennäköisesti historiallisina henkilöinä. Näistä kahdesta Jeesuksen historiallisuuteen kohdistetaan joskus jopa ylimitoitettua kriittisyyttä verrattuna moniin muihin antiikin historiallisiin henkilöihin. Jeesus ei ole ainoa historiallinen henkilö, joka ei kirjoittanut ja josta ei kirjoitettu elinaikanaan, josta ei ole aikalaiskuvia ja jonka henkilötiedoissa on aukkoja. Buddhan historiallisuus on huomattavasti epävarmempaa.

Buddha on oikeasti arvonimi, joka tarkoittaa valaistunutta. Kenestä tahansa voi tulla buddhalaisuuden mukaan Buddha, mutta yleensä Buddhalla tarkoitetaan historiallista Buddhaa, buddhalaisuuden perustajaa eli Siddharta Gautamaa. Buddhan tarkkaa elinaikaa ei tunneta. Tutkijoiden arviot hänen elinajastaan sijoittuvat yleensä 500-luvulle eaa. Hän syntyi nykyisen Nepalin alueella ja kuoli Intiassa. Jeesuksen elinaika tunnetaan vuosikymmenen tarkkuudella. Syntymäaika on vuosin 6-4 eaa. välillä ja kuolinaika 30 tai 33 jaa.

Kummastakaan ei ole kirjallisia mainintoja elinajaltaan. Jeesuksen kohdalla tämä ei ole ihme, hänhän oli vain köyhä puusepän poika ja tuomittin pikkurikollisena. Buddhalaisen perinteen mukaan Buddha sen sijaan kuului Sakya-klaanin ylhäisöön ja oli ehkä kuninkaan poika. Jeesus ehti opettaa vain kolme vuotta, kun Buddha kiersi Intiassa 40 vuoden ajan opettaen buddhalaisuutta. Hän kuoli 80-vuotiaana ja hänellä oli, kuten Jeesuksellakin, kuollessaan paljon seuraajia.

Jeesus ja kristityt ilmaantuivat juutalaisiin ja roomalaisiin lähteisiin 1. ja 2. vuosisadalla. Esimerkiksi roomalaisen historiankirjoittajan Tacituksen mukaan kristittyjä olisi Rooman kaupungissa ollut jo sukupolvi Jeesuksen kuoleman jälkeen sen verran, että keisari Nero saattoi syyttää heitä kaupungin palosta (64 jaa.) ja aloittaa ensimmäiset kristittyjen vainot. Raamatun Uuden Testamentin kirjan kirjoitettiin 1. vuosisadan loppuvuosikymmeninä.

Ensimmäiset kirjalliset maininnat buddhalaisista ovat vasta 200-luvulta eaa. Vuosina 273-232 eaa. Intian Maurya-dynastian kuninkaana oli Ashoka, joka kääntyi buddhalaisuuteen verisen taistelun aiheuttaman järkytyksen seurauksena. Varhaisin buddhalaisten tekstien kokoelma, Tripitaka, sai kirjallisen muotonsa kristillisen ajanlaskun alussa satoja vuosia Buddhan kuoleman jälkeen. Siihen asti Buddhan oppi oli kulkenut suullisesti sukupolvelta toiselle. Tripitaka on tärkein lähde Buddhan elämään. Konkreettisin lukemani perustelu Buddhan historiallisuudelle on, että Tripitaka muodostaa sellaisen yhtenäisen kokonaisuuden, että sen taustalla on todenäköisesti yksi henkilö.

Jeesuksen osoittaminen myyttiseksi hahmoksi veisi pohjan kristinuskolta, mikä selittänee monien halun kiistää hänen historiallisuus. Jeesuksen historiallisuus on todennäköisempää kuin Buddhan, koska aikaero Jeesuksen kuoleman ja hänet mainitsevien kirjallisten lähteiden välillä on paljon lyhyempi kuin Buddhan kuoleman ja hänet mainitsevien kirjoitusten aikaero. Vaikuttaa myös epätodennäköiseltä että kristinuskon kaltainen Jeesuksen ympärille kasvanut liike olisi levinnyt niin nopeasti niin laajalle, jos olisi perustunut kuviteltuun hahmoon.

Buddhalaisuudelle on melko yhdentekevää elikö Buddha oikeasti - jos valaistuminen on mahdollista, ei ole merkitystä kuka sen "löysi" ensimmäisenä. Toisaalta ei ole syytä epäillä etteikö Tripitakassa ja buddhalaisessa perinteessä kuvailtu Siddharta Gautama, Buddha, voisi perustua todelliseen henkilöön. Aukottomasti ei tietenkään Buddhan tai Jeesuksen historiallisuutta voida osoittaa, ja se miten paljon historiallinen Buddha ja historiallinen Jeesus saattoivat erota ao. uskontojen kuvauksista, on toinen tarina.

maanantai 30. toukokuuta 2016

Uusi historiablogi avattu

Aloitin uuden historiablogin, Historian kohinaa. Aion päivittää sitä blogia useammin jatkossa. Tämän blogin tauko jatkuu vielä toistaiseksi.

perjantai 20. toukokuuta 2016

Euroviisuja ja historiaa

Viime viikolla pidettiin 61. Eurovision laulukilpailut Tukholmassa ja ensi tiistaina tulee täyteen 60 vuotta ensimmäisistä Euroviisuista. Ne järjestettiin Sveitsin Luganossa 24.5.1956 ja kilpailun voitti isäntämaan edustaja Lys Assia laululla Refrain.

Suomi osallistui 50. kerran kilpailuun tänä vuonna. (Mutta ensimmäisestä osallistumisesta on kulunut  jo 55 vuotta, Suomi ei osallistunut joka vuosi). Suomi osallistui Euroviisuihin ensimmäisen kerran Ranskan Cannesissa 1961 edustajana Laila Kinnunen laululla Valoa ikkunassa. Hän sijoittui kymmenenneksi. Suomen ainoasta euroviisuvoitosta tulee tänään kuluneeksi 10 vuotta, eli pyöreitä vuosia tulee viisuhistoriassa täyteen tänä vuonna kolminkertaisesti!

Euroviisut voitti tänä vuonna Ukrainan edustaja Jamala väkevällä kappaleella 1944, joka kertoo Krimin tataarien pakkosiirroista toisen maailmansodan aikana. Vaikka laulu kertookin yli 70 vuoden takaisista tapahtumista, on sillä yhteys Krimin nykyiseen tilanteeseen. Tataarien tilanne Venäjän miehittämällä Krimillä on tukala. Jamala on itsekin Krimin tataari ja laulun takana on hänen perheensä kokemukset. Laulua ei diskattu sen poliittisuudesta huolimatta, toisin kuin Georgian vuoden 2009 kappaletta "We don't wanna put in". Laulu oli tehty Georgian sodan jälkimainingeissa ja oli tribuutti Venäjän silloiselle pääministerille, Vladimir Putinille. Laulun nimi viittaa jo aika suoraan Putiniin ja laulun sanoissakin puhutaan Euroopasta. Jamalan kappale ei taas viittaa suoraan Krimiin, Ukrainaan, Venäjään tai Neuvostoliittoon. Siksi en näe syytä, että sitä olisi pitänyt diskata, vaikka inspiraatio laulun takana on mikä on.

Politiikka on toki ennenkin näkynyt Euroviisuissa. Esimerkiks vuoden 1990 kilpailu pidettiin lähes päivälleen puoli vuotta Berliin muurin kaatumisen jälkeen. Ja mistä kertoi voittajasävelmä? Italian Toto Cutugnon "Insieme: 1992" käsitteli Euroopan yhdentymistä ja vapautta. Ja Norjan Ketil Stokkanin Brandenburger Toria ei tarvinne enempiä avatakaan. Euroopan politiikan myllerrykset 1990-luvulla johtivat Euroviisujen osallistujamäärän kaksinkertaistumiseen 20 vuodessa. Kommunistimaista kun vain Jugoslavia oli osallistunut Euroviisuihin. Tämä myös toi Euroviisuihin kaksi semifinaalia. Lisäksi mielestäni Euroviisujen taso lähti laskuun viimeistään 1990-luvulla.

Myös vuosi 1982 käy esimerkkinä maailman tapahtumien mahdollisesta vaikutuksesta viisujen lopputulokseen. Saksan edustajalla Nicolella oli esitettävänään hieno rauhanlaulu Ein Bisschen Frieden (Vähän rauhaa). Finaali pidettiin 24. huhtikuuta - kolme viikkoa Falklandin sodan alkamisen jälkeen. Sodan vaikutus kyseisen viisun voittoon on toki vain omaa arvailuani, vaikka mielestäni voitti olikin ansaittu!